Tämä artikkeli kuuluu A-luokkaan. Voit auttaa laajentamalla artikkelin hyväksi tai suositelluksi.
Artikkelin laatuarviointi
"Keskusta" ohjaa tälle sivulle. Muut keskustapuolueet lueteltuna sivulla Keskustapuolue.
Suomen Keskusta (lyhyemmin keskusta, lyhenne kesk., aiemmin Keskustapuolue ja Maalaisliitto, puhekielessä kepu) on suomalainen vanha puolue. Keskustan Urho Kekkonen oli sotien jälkeen useasti pääministerinä ja presidenttinä lähes 30 vuotta. Keskusta on nimensäkin mukaan poliittisessa keskustassa, mutta keskustaan kuuluu oikeisto-vasemmisto-akselin suhteen melko moninaisia ihmisiä. Keskusta oli suurin puolue vuosina 2015-2019 Sipilän hallituksen aikana, jolloin puheenjohtaja Juha Sipilä oli pääministerinä. Nykyinen puheenjohtaja on 5.9.2020 alkaen Annika Saarikko.[1]
Keskusta nostaa nettisivuilla teemoikseen vakauden, turvallisuuden, tasa-arvon, hyvän koulutuksen ja hiilineutraaliuden.[2]
Puolueella on jäseniä 77 000, ja se on tällä mittarilla selvästi suurin puolue Suomessa. Puolueen jäsenten keski-ikä on samaa luokkaa muiden suurten puolueiden kanssa, 59 vuotta. Samoin voi sanoa sukupuolijakaumasta, jossa 56% on miehiä.[3]
Historia[]
Tämä artikkeli on ehkä neutraalin näkökulman vastainen, koska käyttää lähteenään keskustan nettisivuja.
Voit auttaa Tieto Wikiä ratkaisemalla ongelman.
Maalaisliiton alkuajat: perustaminen, "Alkion blokki" ja itsenäisyys[]
Keskusta perustettiin vuonna 1906 nimellä Suomen Maalaisväestön Liitto (SML). Samaan aikaan perustettiin Etelä-Pohjanmaan Nuorsuomalainen Maalaisliitto (EPNM). SML oli suositumpi eduskuntavaaleissa 1907. EPNM:n ainoa edustaja siirtyi vaalien jälkeen SML:ään.[4]
1908 EPNM ja SML yhdistyi, jolloin puolueen nimeksi vakiintui Maalaisliitto. Maalaisliitto oli liitossa porvareiden kanssa 1900-luvun alussa. Kansanedustaja Santeri Mäkelän mukaan (sd) mukaan "Alkion täytyi käydä rukoilemaan armoa herroilta porvareilta" ja "Jos joku porvari olisi ehdottanut, että ainoa järjellinen – – ratkaisukeino on se, että kaikki tämän maan tilattomat saatetaan lievällä, tuskattomalla kuolemalla toiseen maailmaan, niin kyllä maalaisliiton edustajat olisivat silmää räpäyttämättä kirjoittaneet sen anomuksen alle vaan siitä syystä, että herrat niin tahtoivat". Lisäksi mainittiin, ettei "Alkion blokin" muodostamisen jälkeen 1910 "ei ole enää ollut olemassa maalaisliittoa", vaikka maaseudulla on "rehellisiä – – maalaisliittolaisia".[5]
Maalaisliiton alkuaikoina vuonna 1917 se kannatti Suomen itsenäisyyttä. 1918 Maalaisliitto oli tasavaltalaisten kannalla, ja sai siitä ilmeisesti kritiikkiä: maalaisliittoa ja tasavaltalaisia verrattiin bolševikkeihin.[6] Suuri keskustalaisvaikuttaja Santeri Alkio mainitsi, että "Suomen miehestä" on päätösvalta annettava kansalle, koska esimerkiksi kuningassukuja ei ollut. Hän mainitsi myös, että presidentin vaatimusten on oltava korkealla, mutta puolue ei saa vaikuttaa presidentin valintaan, kunhan sosialidemokraatti ei pääse presidentiksi.[7]
Maalaisliitto 1920-luvulla: ohjelma ja Lex Kallio[]
14. huhtikuuta 1921 hyväksyttiin helsinkiläispuoluekokouksessa Maalaisliiton uusi ohjelma. Ohjelmassa asetettiin tavoitteeksi työväen aseman parantaminen, köyhyyttä estävän toiminnan lisääminen, kansalaissivistyksen antaminen joka lapselle, täydellinen uskonnonvapaus ja kansankirkko, kieltolain voimassapysyminen, naisen ja miehen täydellinen tasa-arvo, jokainen saa maata halutessaan, ym.[8]
1922 Kyösti Kallio nousi ensimmäiseksi puolueen pääministeriksi ja 1925 Lauri Relander presidentiksi. 1922 säädettiin Lex Kallio, jolla valtion ja kuntien oli ryhdyttävä hankkimaan maata tilattomille. Lain mukaan luovutusvelvollisia tiloja olivat yli 200 tai 500-600 hehtaarin tilat riippuen siitä, asuuko omistaja tilalla ja siitä, missä tila sijaitsee. Laki sai myös vastustusta.[9]
Maalaisliiton Kallio valittiin presidentiksi 1937. 1929 puolueella oli eniten kansanedustajia: 60. Vuonna 1922 maalaisliittolainen enemmistö kannatti asevelvollisuusajan lyhentämistä, mutta vasemmalta kritisoitiin, ettei sen eteen ole tehty juuri mitään.[10] Asevelvollisuuden pituutta muutettiin ensi kerran vuoden 1922 jälkeen vasta vuonna 1950.[11] Puolue oli keskustan mukaan 1930-luvulla vahvasti ääriliikkeitä vastaan: 1930 puolue irtaantui Lapuan liikkeestä, ja 1932 puolue "taisteli myös äärivasemmistoa vastaan".[4]
1900-luvun jälkipuoliskon jälkeen[]
|
Tämä artikkeli/osio on kesken! |
1954 eduskuntavaalien alla SDP:n tavoitteena oli murskata Maalaisliitto.[12] 1956 keskustan Urho Kekkosen pitkä valtakausi alkoi. Vennamo erosi puolueesta 1959, jolloin hän perusti SPP:n.[13] 1965 puolueen nimi muutettiin Keskustapuolueeksi Johannes Virolaisen johdolla, samalla Vennamo uudelleennimesi SPP:n Suomen Maaseudun Puolueeksi. Puolue menetti pitkään kannatusta ja paikkoja, kunnes 1975 puolue kääntyi jälleen nousuun. 1978 jäsenmäärä oli suurimmillaan koskaan, yli 300 000. Vuonna 1980 Paavo Väyrynen valittiin puheenjohtajaksi. 1985 puolueella oli eniten paikallisosastoja, lähes 3 000. 1996 uudistettiin säännöt ja periaateohjelma. 2011 puolue sai suuren vaalitappion, 2015 vaalivoiton ja 2019 jälleen tappion, mutta pääsi silti hallitukseen.[4] Vuonna 2023 puolue sai jälleen vaalitappion ja jäi oppositioon.[14]
Keskustan kannatus vuodesta 1983[]
Poliitikkoja[]
Puheenjohtajat[]
- Otto Karhi
- Gustaf Kallio
- Filippus Saalasti
- Santeri Alkio
- P. V. Heikkinen
- Viljami Kalliokoski
- V. J. Sukselainen
- Johannes Virolainen
- Paavo Väyrynen
- Esko Aho
- Anneli Jäätteenmäki
- Matti Vanhanen
- Mari Kiviniemi
- Juha Sipilä
- Katri Kulmuni
- Annika Saarikko[16]
Lähteet[]
- ↑ https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006625245.html, HS
- ↑ https://keskusta.fi/politiikkamme/keskustan-tehtava/, Keskusta
- ↑ https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tallaisia-ovat-suurimpien-puolueiden-jasenet-mtv-uutiset-selvitti-iat-ja-sukupuolen-keskustalla-sdp-lla-ja-vihreilla-selvat-erityispiirteensa/8199760, MTV
- ↑ 4,0 4,1 4,2 https://keskusta.fi/meista/historia/keskustan-koko-historia/, Keskusta
- ↑ https://avoindata.eduskunta.fi/digitoidut/view/ptk_1911_i_0?language=suomi&year=1911&page=68&query=maalaisliitto&pageOfWholeBook=68, Eduskunnan pöytäkirja vuodelta 1911
- ↑ https://avoindata.eduskunta.fi/digitoidut/view/ptk_1918_0?language=suomi&year=1918&page=81, Eduskunnan pöytäkirja 1918
- ↑ https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/yhteiskunta/historia/kamppailu-hallitusmuodosta-1918-1919/Sivut/monarkian-ja-tasavallan-perustelut.aspx, Eduskunta
- ↑ https://www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/MAAL/271, Maalaisliiton ohjelma 1921
- ↑ https://kyostikallio.fi/iii-tasavallan-eturiviin-1917-1921/lex-kallion-pitka-historia/, Kyösti Kallio
- ↑ https://avoindata.eduskunta.fi/digitoidut/view/ptk_1930_0?language=suomi&year=1930&page=37, Eduskunnan pöytäkirjat 1930
- ↑ https://puolustusvoimat.fi/web/historia/puolustusvoimien-historia, Puolustusvoimat
- ↑ https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/152745/Tapio%20Bergholm%20Kaksoissidoksen%20synty.pdf, Bergholm, Tapio: Kaksoissidoksen synty
- ↑ https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000961525.html, IS
- ↑ https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009484684.html, HS
- ↑ https://statfin.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__evaa/statfin_evaa_pxt_13sw.px/table/tableViewLayout1/, Tilastokeskus
- ↑ https://keskusta.fi/meista/historia/keskustan-johtajat/, Keskusta
|
|
Kansallinen Kokoomus (48) - Perussuomalaiset (46) - Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (43) - Suomen Keskusta (23) - Vihreä Liitto (13) - Vasemmistoliitto (11) - Ruotsalainen kansanpuolue (9+1) - Kristillisdemokraatit (5) - Liike Nyt (1) |
|
|
Avoin Puolue - Suomen Kommunistinen Puolue - Kristallipuolue - Vapauden liitto - Sinimusta liike - Valta kuuluu kansalle - Totuuspuolue |
|
|
Liberaalipuolue - Piraattipuolue - Eläinoikeuspuolue - Kansalaispuolue - Feministinen puolue - Tasapainon puolesta - Korjausliike - Suomen Kansa Ensin - Seitsemän tähden liike |